Kuukauden tekijä

PIIA KALLIOMÄKI

Ihastus ihmisten koteihin vei alun perin sisustussuunnittelijana aloittaneen Piia Kalliomäen toimittajan- ja stylistin hommiin. Kalliomäki toimii tällä hetkellä myös Sisustustoimittajat ry:n puheenjohtajana.

Miten olet päätynyt alalle ja minkälaisten juttujen ja projektien parissa olet tehnyt töitä?

Olen työskennellyt sisustussuunnittelijana ja -stylistinä nyt noin 15 vuotta. Alun perin kiinnostuin sisustustoimittajan työstä taka-ajatuksenani tehdä omista suunnittelukohteistani juttuja. Ihmisten ihanat kodit veivät kuitenkin mennessään ja olen aina nauttinut tehdä erilaisia kotijuttuja kotimaisiin päälehtiin. Suunnittelijana teen paitsi yksityiskoteja – pääasiassa uudiskohteita – myös näyttelytaloja ja messuosastoja. Stailaan myös mainoskuvia kotimaisille sisustusalan valmistajille. Asuntomessut ja rakentaminen kiinnostavat.

Mikä on parasta työssäsi?

Visuaaliset elämykset, ihanat kodit, inspiroivat sisustusmateriaalit ja kohtaamiset ihmisten kanssa.

Kuvaustilanteet ovat aina yllätyksellisiä ja kuvauspaikalla saattaa joutua keksimään monenlaisia keinoja, että päästään kuvauksissa eteenpäin kommelluksista huolimatta. Onnistuminen tuo aina iloa.

Olen ollut yhdistyksemme hallituksessa jo useamman vuoden. Olen mielelläni mukana järjestämässä tapahtumia ja vierailuja, koska saan niistä valtavasti itsekin inspiraatiota.

Onko työsi muuttunut vuosien varrella? Miten?

Onhan se muuttunut monipuolisemmaksi, pitää joustavasti osata monenlaista – nyt myös etänä.

Miten itse asut ja millainen sisustaja olet?

Asumme uudehkossa omakotitalossa Pohjois-Helsingissä. Työskentelen kotona, minulla on talossa oma studiotila. Olen klassinen sisustaja, arvostan pitkäikäisyyttä, laatua, kotimaisuutta ja rauhallisia luonnollisia sävyjä, jotka eivät ärsytä. Meillä muu perhe saa elää vapaasti, en ole turhantarkka nipottaja siisteyden suhteen.

Paras sisustusvinkkisi?

Panosta pitkäikäisyyteen ja ajattomuuteen, piristystä saat pienillä asioilla. Kodikkuutta saa luonnonmateriaalista valmistetuilla tekstiileillä.

ULLA SOLASAARI-POHJANPALO

Ulla Solasaari-Pohjanpalo on sisustusarkkitehti, toimittaja ja yrittäjä, jonka työ ja elämäntapa ovat yhdistyneet yli neljällä vuosikymmenellä. Yhtään kokemusta hän ei vaihtaisi pois.

Miten olet päätynyt alalle ja minkälaisten juttujen ja projektien parissa olet tehnyt töitä?


Työskentelin Ateneumista valmistuttuani Huonekaluliike Nupposen ja sisustusarkkitehtitoimisto Leena Kolisen sisustussuunnittelijana. Molemmissa työpaikoissa oli mahdollisuus luoda hyvät kontaktit alan ihmisiin ja tuotteisiin.
1970-luvun lopulla ja 80-luvun alussa sisustuslehdet julkaisivat ohjeita ja neuvoja lukijoiden pulmiin pohjapiirustuksin ja perspektiivikuvin. Kodin Kuvalehti ja Kotiliesi ottivat yhteyttä, ja avustin pulmia ratkoen. Myöhemmin tarjoutui mahdollisuus toimia vakinaisena avustajana useissa alan lehdissä.

Työ oli pääasiassa kuvien rakentamista studiossa tai luonnossa. Myös messumatkat tehtiin katsauksiksi lukijoille. Kaikki sisustusjuttuni kuvasi ammattikuvaajat, vain messujen pressimateriaali oli valmiskuvina. Kuvan rakentamiseen tilattiin firmoilta kaikki tarpeellinen, studioavustajat rakensivat puitteet, tapetoivat ja maalasivat. Auttoivat kaikin tavoin. 1990-luvun asuin Belgiassa, Saksassa ja Sveitsissä. Silloin ammattitaidon ylläpito jäi vähäisten kesätöiden ja eurooppalaisten alan messujen varaan. Palasin takaisin laman loppupäässä ja pääsin hyvin alan töihin kiinni. Tekniikan Maailman rakennuslehdissä avustin rakentamiseen liittyvien juttujen ja kaikenlaisten testien parissa. Omista ja muidenkin kohteista otettiin työkuvia projektien eri vaiheissa, kerrottiin materiaalivalinnoista, työtavoista ja myös pieleen menneistä remonteista. Niissä oli hieno mahdollisuus korostaa hyviä materiaaleja, kestäviä ratkaisuja ja kaikkein tärkeintä: hyvää suunnittelua. Myöskään osaavat tekijät eivät jääneet vaille kehuja ja kiitosta.

2000-luvun alussa tein ET-lehden asuntomessukohteet Tuusulaan, Laukaaseen ja Kotkaan. Nykyisin teen sisustus- ja rakennuslehdille kohdejuttuja. Ne ovat työläitä. Täyden kuun paistaessa puolen yön tietämissä, olemme kuvaajan kanssa vetäneet pulkkia kuvauskohteesta autolle takaisin. Olimme sinnikkäitä sissejä, kun pakkanen kiristyi ja lumi kirskui. Jutuissa voi korostua tarinallisuus, faktat ja ihmiset. Painopisteen voi viedä jutun julkaisevan lehden mukaan. Mielestäni kotien kuvaaminen ja niistä juttujen teko on niin hienovaraista kirjoittamista, että osaan arvostaa pitkää
kokemustani, onnistuessani jää viisas olo. Jutut myymme usein yhdessä kuvaajan kanssa. Freenä nauttisin, jos lehdet ottaisivat enemmän kontakteja juttupyynnöin.

Mikä on parasta työssäsi?


Parasta on ollut ja on edelleen suunnittelijan ja toimittajan töiden liitto. Omat kohteet on helppo kuvata kuvaajan kanssa, teksti on kirjoittamista vaille valmis tutussa kohteessa. Ammatillisesti parasta ovat olleet lukemattomat
tehdasvierailut ja infotilaisuudet koti- ja ulkomaisissa kohteissa. Parasta on vuosia jatkuneet yhdistyksemme yhteiset tekemiset. Yksin puurtavana arvostan kollegiaalista yhdessä toimimista. Parasta on ihmisten kohtaaminen,
koulutusmahdollisuudet. Parasta on vuosien saatossa syntyneet ihmissuhteet toimituksiin. Olen ollut alusta lähtien yhdistyksemme ja Journalistiliiton jäsen. Muissa maissa asuessamme oli iloa kansainvälisestä lehdistökortista. Nykyisin
työskentely olisi helppoa, vaikka asuisimme missä.

Onko työsi muuttunut vuosien varrella? Miten?

Kyllä työ on muuttunut. Peruskuvio, suunnittelu yhdistyneenä sisustusjuttujen tekoon on säilynyt. Muuttunut on työnteon tapa. 1980-luvun kirjoituskoneet korjausnauhoineen ja studion polaroid-kuvat, viikonkin kestäneet kuvaukset
ovat muisto vain. 2000-luvulla sisustustoimittaja on jatkuvan opiskelun paineissa. Itse sisältökin muuttuu. Jokainen joutuu pohtimaan, millä välineillä pitää, joutuu tai haluaa itseään ilmaista. Yrittäjänä työvälineiden iällä ja määrällä on väliä, se pitäisi näkyä myös työn hinnassa. Yhdistyksessä olemme viisaita ja pohdimme yhdessä tärkeitä kysymyksiä. Vakinaisten sisustustoimittajien määrä on lehdissä romahtanut. Hyviä sisustuskuvaajia onneksi on saatavilla. Kuvaajan läppärillä näen kameran ottaman kuvan ja voin tehdä muutokset kohteessa käden käänteessä.

Miten itse asut ja millainen sisustaja olet?


Asun vaatimattomasti pian kahdeksankymmentä vuotta vanhassa puutalossa Nuuksiossa. Perheemme koti on ollut täällä yli 40 vuotta tukikohtana muiden kotien vaihtuessa. Täällä on kaikki ihanasti rempallaan, kuten äitini eläessään totesi. Olemme muuttaneet pois, mutta täältä ei koskaan viety mitään mukana. Seitsemän vuoden jälkeen palatessamme oli 142 muuttolaatikkoa ja huonekalut. Tyttären 150 kiloa painava kiviveistos oli viimeisen koulun taideprojekti, joka päätyi pihallemme. Tämä kaikki siksi, että luulimme muuttavamme Milanoon, mutta tuli viime tipan muutos. Milano vaihtui Helsinkiin muuttoauton ollessa jo hakemassa kuormaa.

Kesät olemme viettäneet pian 50 vuotta kalastajamökissä sähköttömällä ja kaivottomalla saarella veneillen ja kalastaen. Omassa kodissa olen salliva sisustaja. Kerroksisuus on pitkän asumisen ilo ja taakka. Pihapiirissä on saunarakennus ja muutama vaja jakamassa kaaosta. Sisustusarkkitehtinä rakastan tilasuunnittelua, materiaalivalintoja ja värejä. Asiakaslähtöisyys on taannut yksilöllisen lopputuloksen jokaiseen työhön. Firmojen ja myymälöiden joukkoon on mahtunut monenlaisia koteja. Toimittajan työ on ollut lähes koko ajan puolet töistäni. Tein 2002 Lahden Muotoiluinstituutissa muotoilun ja sisustusarkkitehtuurin lopputyön ekologisesta saaristosaunasta. Tuotteen aitous, elinkaari ja ilmastoystävällisyys olivat jo silloin tärkeitä valintakriteerejä.


Paras sisustusvinkkisi?


Etsi asunto, jossa pohjapiirustus on hyvä, tai ole valmis remonttiin. Kaikki muukin silmääsi miellyttävä on oltava kohdallaan tai muutettavissa. Iso ruokapöytä kuuluu kaikille. Kutsu vieraita, syökää ja juokaa yhdessä. Pidä patjoja pinossa siskonpetiä tarvitseville.

ULLA RANTAKARI

Ulla Rantakari on valmistunut toimittajaksi, mutta valinnut työelämässään uutistoimitusten sijaan esteettisen journalismin.  

Miten olet päätynyt alalle ja minkälaisten projektien parissa olet tehnyt töitä?

Opiskelin toimittajaksi Tampereen yliopiston Tiedotusopin laitoksella. Heti kahden paikallislehdessä tekemäni kesätoimittaja -kesän jälkeen siirryin vuonna 2003 opintojen ohella tekemään erilaisia visuaalisia lehtijuttuja. Olen henkeen ja vereen esteetikko, joten visuaalisuus on ollut se luontainen suuntaviitta ja -vaisto, joka vei minut ensin muoti- ja kauneusjuttujen pariin, joista muutaman vuoden päästä laajensin palettiani sisustusjuttujen tekemiseen. Sisustustoimittajana olen tehnyt niin sisustuspalstoja, stailattuja teemakokonaisuuksia kuin kotijuttujakin – jotka viime vuosina ovat olleet selkeässä pääosassa työssäni. Visuaalisuuden yhdistäminen eheäksi kokonaisuudeksi kirjoittamiini artikkeleihin on se oma käsialani, jolla luonteisesti teen työtäni.

Mikä on parasta työssäsi?

Olen äärimmäisen kiitollinen, että olen saanut tehdä koko elämäni työtä, josta todella nautin. Oikeastaan en edes ajattele työtäni perinteisenä työnä, vaan luontevana osana esteettistä elämäntapaa. Innostun joka kerran yhtä paljon, kun menen tekemään kotijuttuja. Asukkaat, heidän sisustustarinansa ja erilaisten kotien ja kakkoskotien kauneus todella tempaa mukaansa! Parasta kiitosta onkin kuulla palautetta, jossa tuo tunne on välittynyt artikkeliin.

Miten itse asut ja millainen sisustaja olet kotona?

Asun avopuolisoni ja 3-vuotiaan käyttölinjaisen kultaisennoutajamme kanssa 50-luvun kattohuoneistossa Helsingin Kaivopuistossa. Asunto itsessään tarjosi loistavan pohjan sisustaa Mid Century modern -tyylinen koti. Meiltä löytyi jo paljon tyyliin sopivia design-klassikoita ja vintage-esineitä, joita olemme täydentäneet nykyiseen kotiimme vain muutamalla harkitulla ostoksella. Olemme molemmat tarkkoja sisustuksesta ja vieraat usein kysyvät, että ei kai koiraperheessä normaalisti voi näyttää siltä, että koti on ”kuin lehdestä”.  Kuvauksellinen kauneus kotonakin on itselleni niin suuri nautinnon lähde ja viihtymisen ehto, että kodin järjestyksen pitäminen kutakuinkin tip-top kunnossa on huomaamaton arkirutiini.

Olet aloittamassa isoa henkilökohtaista sisustusprojektia, kertoisitko siitä hieman enemmän?

Vaikka nykyinen kotini edustaa aivan erilaista tyyliä, suuri sisustusrakkauteni on lapsuudesta lähtien ollut menneen maailman huvila- ja kartanotyyli. Sain tänä vuonna äidiltäni lahjaksi hänen isotätinsä vanhan talon, jolloin pyörät alkoivat pyörimään. Nimesin projektin Villa Tildaksi – talon ensimmäisen omistajan mukaan – koska arvostan todella paljon sitä, että talolla ja puutarhalla on pitkä sukuhistoria. Naapurissa asuvan perinneremontoimiseen erikoistuneen arkkitehdin kanssa olemme hyvässä vauhdissa laajennus- ja entisöintiprojektin suunnittelussa. Unelmieni pitsiverannan ikkuna- ja oviruudukoinnit on lyöty lukkoon ja iso remontti toteutetaan ensi syksyn ja talven aikana. Eli pian pääsen metsästämään sitä täydellistä antiikkista kristallikruunua ruokailutilaan, luonteikkaasti nimikoitujen huoneiden tapetteja, verhoilukankaita ja ennen kaikkea toteuttamaan tähänastisen elämäni suurinta unelmaa. Villa Tildan rönsyilevässä puutarhassa saan toteuttaa myös intohimoani kukka-asetelmiin ja enenevässä määrin puutarhanhoitoon. Olisi hienoa laajentaa jatkossa myös sisustusjuttujeni kulmaa entistä enemmän puutarhan puolelle.

Paras sisustusvinkkisi?

Poimi asunnon tai vapaa-ajan kodin hengestä, rakennusajankohdasta tai vaikkapa ikkunasta näkyvästä maiseman väreistä jokin punainen lanka, jota kuljetat osana sisustustasi. Näin sisustus ei vaikuta päälle liimatulta, vaan koti henkii aitoutta ja balanssia.

VIRPI KANTO

Sisustussuunnittelija ja -toimittaja Virpi Kannon sydän sykkii remontoinnille ja rakentamiselle.

Miten olet päätynyt alalle ja minkälaisten projektien parissa olet tehnyt töitä? 

Olen tehnyt sekä sisustussuunnittelijan että sisustustoimittajan töitä noin 15 vuoden ajan.  Omistan mieheni kanssa 25-vuotiaan rakennusalan yrityksen, jonka kautta olen ollut mukana eri tehtävissä monissa mielenkiintoisissa projekteissa. Tyypillisesti teemme toimisto- ja liiketilojen muutostöitä sekä kiinteistöjen remontteja, mutta mukaan mahtuu myös koteja.

Sisustustoimittajaurani alkoi sisustusalan opintojen aikaan Cosmopolitan – lehden sisustuspalstalta (sellainen tosiaan oli!). Vuosien  saatossa olen tehnyt juttuja laajalla skaalalla, mutta sydämeni sykkii erityisen lämpimästi remontointiin ja rakentamiseen liittyville aiheille. Lempilapsekseni koen muutosjutut, joissa esitellään tietyn tilan tai koko kodin remontin tarina.

Miten näet remontoinnin ja rakentamisen muuttuneen viimeisten vuosien aikana?

Asiakkaat ovat tiedostavampia  ja heillä on valmiimpi mielikuva siitä, mitä halutaan. Ekologiset ja luonnonmukaiset rakennusmateriaalit ovat yleistyneet ja tuoneet vaihtoehtoja toteutukseen. Vaikka esimerkiksi olkielementeistä rakennettu talo ei vielä ole valtavirtaa, on terveellinen ja ympäristön kannalta kestävä rakentaminen entistä enemmän pinnalla. Rakentaminen on myös monimutkaistunut ja teknistynyt; usein jo pienissäkin projekteissa  tarvitaan usean eri toimijan osaamista ja yhteistyötä.

Mikä on paras vinkkisi näin kokeneena konkarina remontin tekoon? Mitkä asiat takaavat hyvän lopputuloksen? 

Sanonta ”Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty”  pitää todellakin paikkansa. Hyvä suunnittelu säästää aikaa, rahaa ja hermoja. Suunnitelmat helpottavat remontin joka vaiheessa aina tarjouksen pyytämisestä viimeisten sisustuksen yksityiskohtien hiomiseen asti.

En voi myöskään olla korostamatta, kuinka tärkeitä ammattitaitoiset työntekijät ja luotettavat urakoitsijat ovat laadukkaan lopputuloksen kannalta. Hyvän tekijän löytämiseksi kannattaa nähdä vaivaa. Remontoinnissa tulee aina jotain muutoksia tai ongelmia vastaan ja hyvää ongelmanratkaisukykyä tarvitaan.

Miten itse asut?

Asumme perheeni kanssa Helsingin keskustan tuntumassa 1920-luvulla rakennetussa kerrostalossa. Kotonamme kaikki on mukavasti vinksin vonksin,  ja tyyliä voisi ehkä kutsua boheemiksi.

Meillä saa pelata olohuoneessa sählyä ja koira on jo ajat sitten vallannut sohvan. Rakastan kaikkea vanhaa,  erityisesti art deco tyylisuuntana puhuttelee.  Eikä kotonani voi koskaan olla liikaa tiikkiä, siis vanhaa tiikkiä.

MAIJA-RIITTA MUSTONEN

Maija-Riitta Mustosella on kertynyt kokemusta tapahtuma- ja sisustusalalta jo yli 30 vuoden ajan.

Miten olet päätynyt alalle ja minkälaisten projektien parissa olet tehnyt töitä?

Toimin sisustussuunnittelijana tehden suunnittelua niin uudiskohteisiin kuin saneerauskohteisiin, asiakkaina pääsääntöisesti yksityishenkilöt. Vierumäen vapaa-ajankohteiden asiakkaina on yksityishenkilöiden lisäksi myös yritykset, liitot ja yhdistykset. Asiakkaani ovat suurimmaksi osaksi Päijät-Hämeen alueella, toki jonkin verran pääkaupunkiseudullakin. Alueella olevien mökkiasukkaiden mukana tulee mentyä heidän kaupunkikoteihinsakin.

Sisustustoimittajana teen kotijuttuja ja trendikatsauksia eri lehtitaloille. Teen myös jonkin verran tiedotusmateriaalia eri yrityksille ja lisäksi pidän luentoja keittiöfirmojen ja sisustusliikkeiden asiakastilaisuuksissa.

Vuonna 1985 toimin kansainvälisen nuorisovuoden projektisihteerinä ja sain siitä kipinän tapahtuma-alalle. Sen jälkeen vedin Educa-messuja toistakymmentä vuotta. Sponsorointi- ja markkinointiyhteistyötä olen tehnyt lukuisissa eri lajien urheilutapahtumissa kuten Jääkiekon MM-kilpailuissa vuonna 2003, Horse Show, Kalevan kisat ja vuoden 2001 MM-kisat Lahdessa. Kipinä urheilutapahtumissa työskentelyyn syttyi jo vuonna 1972, jolloin olin kisatyttönä Salpausselän kisoissa.

Työskentelin 2000-luvun alussa Lahden Messuilla viestintäpäällikkönä ja samalla vedin huonekalumessuja, jolloin tutustuin alaan ja alan toimijoihin tarkemmin. Opiskelin samalla sisustussuunnittelua Muotoiluinstituutissa. Messualalta siirtyminen sisustussuunnittelun pariin vaati vain mittakaavan pienentämistä. Olen aina pitänyt työstäni ja suhtautunut siihen intohimoisesti, mitä sitten olenkin tehnyt.

Mikä on parasta työssäsi?

Työni sekä sisustussuunnittelijana että sisustustoimittajana täydentävät hienosti toisiaan. Parasta on ihmisten kohtaaminen. Suunnittelutyössä tyytyväinen asiakas on paras kiitos, se että pystyy auttamaan ja löytämään heille ratkaisuja sisustusongelmiin.  

Miten kuvailisit tyyliäsi ja kädenjälkeäsi sisustussuunnittelijana?

Asiakkaille pyrin aina löytämään heidän tyyliinsä sopivat ratkaisut. Inspiroidun ja rentoudun itse luonnosta ja siksi pyrinkin valinnoissa suosimaan luonnonmateriaaleja ja kotimaisia valmistajia aina kun se vain on mahdollista.


Miten työsi on muuttunut vuosien varrella?

Työhön on tullut digitalisoitumisen ja sosiaalisen median myötä uusia haasteita, joissa pyrin olemaan mukana.

Miten itse asut ja millainen sisustaja olet kotona?

Asumme mieheni kanssa itse rakentamassamme vuonna 1993 valmistuneessa 240 m²:n omakotitalossa Lahden laitamilla. Aikuisten lasten muutettua pois sain kaksi lastenhuonetta työhuonekäyttöön. Tässä työssä materiaalia ja näytteitä kertyy, vaikka kuinka yrittäisi pitää mallit ja näytteet minimissään. Oman kodin sisustusta ei trendit ja tyylit heilauta. Tilat on suunniteltu siten, että jokaisella tilalla on oma toimintonsa, ja esim. kirjaston hyllyt on hankittu tarkalleen kirjaston seinien mittojen mukaan. Viimeisin hankintani on uusi vuodesohva kirjastohuoneeseen lapsenlasten yökyläilyjä varten.

Paras sisustusvinkkisi?

Hanki kestäviä ja laadukkaita kalusteita, ei kertakäyttötuotteita ja kierrätä. Maalaamista ei kannata pelätä, se on vain maalia ja aina voi maalata uudelleen. Tavarat oikeille paikoille, säännöllinen siivous ja tuoreita kukkia pöydälle, näillä pärjää pitkälle

HANNA SUMARI

Hanna Sumari tekee töitä monipuolisesti eri median osa-alueilla ja antaa tässä haastattelussa oman sisustusvinkkinsä.

Työskentelet monipuolisesti median ja sisustuksen parissa. Miten olet päätynyt alalle ja mitä kaikkea teet?

Teen Maikkarille Suomen kaunein koti –ohjelmasarjaa, kirjoitan lehtijuttuja sisustuksesta ja kahta blogia, joista toinen käsittelee kaikkea maan ja taivaan väliltä ja toinen on ruokablogi. Spiikkaan myös radio- ja TV mainoksia, kirjoitan tiedotteita, ja teen blogitekstejä tilaustyönä eri yritysten sivuille, juonnan tilaisuuksia ja luennoin sisutuksen trendeistä ja keittiösuunnittelusta erilaisissa tilaisuuksissa. Olen myös Mitä tänään syötäisiin? Perjantai –ruokaohjelman juontaja. Yleisnimeä kaikelle tekemiselleni ei ole, mutta usein minusta käytetään määritelmää influenseri eli vaikuttaja, teen siis vaikuttajamarkkinointia.

Kaikki johtaa kaikkeen. Se, että työn kuvani on se mikä on, juontaa juurensa jo aivan ensimmäisistä töistäni 1980-luvulta, jolloin perustin PR-ja tiedotustoimisto Promoden, jota johdin seitsemän vuotta. Sieltä minut kutsuttiin tekemään Joka kodin asuntomarkkinat –ohjelmaa, josta alkoi varsinaisesti sisustukseen ja rakentamiseen perehtyminen. Tein sitäkin noin seitsemän vuotta, kunnes pyynnöstä ideoin Maikkarille sisustusohjelma T.i.l.a.n, joka oli television ensimmäinen vain sisustukseen keskittynyt ohjelma. Sitä tein koko sen 10 vuotisen historian ajan, kunnes oli aika lopettaa ja huilata hetki. En tiennyt mitä olisin seuraavaksi tehnyt ja kuten usein elämässäni, sen ratkaisi joku muu. Minua pyydettiin tekemään Suomen kaunein koti –ohjelmaa vuonna 2013 ja samaan aikaan päätin kirjoittaa muutaman keittokirjan.

Mikä työssäsi on parasta?

Estetiikka, monipuolisuus ja ihmiset. Tarvitsen kauneutta ympärilleni ja minua kiinnostaa tuotteiden suunnittelu, se mitä ne pitävät sisällään ja miksi. Pelkkä pinta ei ole yksin kiinnostavaa, vasta laatu ja kauneus yhdessä muodostavat herkullisia asioita.

Suomen kaunein koti-ohjelmassa näet paljon koteja ja sisustuksia. Millaista on tehdä kyseistä ohjelmaa ja onko se vaikuttanut näkemyksiisi sisustuksesta?

Ohjelman teko on sekä hauskaa, ihanaa, kiinnostavaa että raskasta. On todella mielenkiintoista saada nähdä ihmisten koteja ja aavistella miksi ne ovat sellaisia kuin ovat. Viihdyn kameran edessä erittäin hyvin. Kaikki eivät viihdy, mutta TV-työ on ehkä kaikista töistäni minulle mieluisinta.

Raskasta se on pitkien ajomatkojen ja pitkien päivien takia. Yhden sarjan tekemiseen menee myös koko kesä. Siinä on puolensa ja puolensa!

Kaikkien noiden kotien näkeminen ei ole vaikuttanut siihen mikä minusta on kaunista, edustaa hyvää makua ja on toimivaa.

Onko ohjelman myötä syntynyt kuvaa siitä millainen on tyypillinen suomalainen koti tai mökki? Tai mistä tunnistaa suomalaisen kodin?

Minulle on näiden vuosien aikana kyllä syntynyt aika hyvä käsitys siitä, millainen sisustaja mielellään näyttää kotinsa televisiossa tai muualla mediassa. Se millaisia koteja näemme mediassa ei kerro juuri mitään siitä miten suomalaiset sisustavat, vaan ihan toisenlaista tarinaa.

Tyypillisessä suomalaisessa mökissä on paljon puhdasta puupintaa ja ikkunasta näkyy järvi. Se ei ole valtavan suuri, eikä se ole moderni. Mutta en tiedä onko se kovin suomalaista. Luultavasti asia on samanlainen monessa muussakin maassa.

Miten itse asut ja millainen sisustaja olet?

Asun vuonna 1947 rakennetussa ja ennen muuttoamme 1998 täydellisesti remontoidussa ja laajennetussa puutalossa Espoossa. Olemme asuneet täällä 22 vuotta ja huonekalut sekä niiden järjestys on edelleen suurin piirtein sama, kuin sisään muuttaessamme. Se kertonee siitä, millainen sisustaja olen! Olen tehnyt niin paljon juttuja nimekkäiden suunnittelijoiden suunnittelemista kalusteista, etten halua niitä itselleni. En pidä siitä, että tavarani, vaatteeni, kenkäni, laukkuni tai silmälasini ovat tunnistettavissa. En pidä logoista ja ikoniset tuotteet ovat logoja jo itsessään. Ihailen niitä, niiden nerokkuutta ja kauneutta, mutta en viihdy niiden keskellä. Jos saisin, haluaisin ainoastaan muutaman (tai 12) Thonetin antiikkituolin. Ja ehkä Bertoian Timantti-tuolin koska se on ensimmäinen tunnistamani designesine. Olin kuusivuotias, kun ihastelin sitä ensimmäisen kerran. Niin paljon en niitä kuitenkaan halua, että olisin ne ostanut. 

En osaa kuvailla kotiamme itse, mutta muutamalla sanalla se on vain luonnonmateriaaleilla sisustettu, kerroksellinen ja kodikas rento koti, jossa on paljon suuria viherkasveja ja valkoiset tuulessa lempeästi liikkuvat pellavaverhot.

Paras sisustusvinkkisi?

Tämän olen sanonut ensimmäisen kerran jo vuonna 1993 ja se pätee edelleen: Siivotkaa kotinne! Se tarkoittaa sekä puhtautta että vähintään kohtalaista järjestystä sekä sitä, että turhat tavarat siivotaan pois ja esillä pidetään vain niitä juttuja jotka ovat omasta mielestä kauniita ja sopivat yhteen keskenään.

Joskus voi olla syytä kerätä kaikki pientavara keskellä lattiaa, ryhmitellä ne ja pitää esillä vain osaa kerrallaan. Toinen hyvä vinkki on olla tekemättä suuria sisustuksellisia ratkaisuja raskaana tai vastarakastuneena. Lopputulos tulee olemaan tovin kuluttua liian imelä. Tämän tiedän kokemuksesta.