Ulla Rantakari on valmistunut toimittajaksi, mutta valinnut työelämässään uutistoimitusten sijaan esteettisen journalismin.
Miten olet päätynyt alalle ja minkälaisten projektien parissa olet tehnyt töitä?
Opiskelin toimittajaksi Tampereen yliopiston Tiedotusopin laitoksella. Heti kahden paikallislehdessä tekemäni kesätoimittaja -kesän jälkeen siirryin vuonna 2003 opintojen ohella tekemään erilaisia visuaalisia lehtijuttuja. Olen henkeen ja vereen esteetikko, joten visuaalisuus on ollut se luontainen suuntaviitta ja -vaisto, joka vei minut ensin muoti- ja kauneusjuttujen pariin, joista muutaman vuoden päästä laajensin palettiani sisustusjuttujen tekemiseen. Sisustustoimittajana olen tehnyt niin sisustuspalstoja, stailattuja teemakokonaisuuksia kuin kotijuttujakin – jotka viime vuosina ovat olleet selkeässä pääosassa työssäni. Visuaalisuuden yhdistäminen eheäksi kokonaisuudeksi kirjoittamiini artikkeleihin on se oma käsialani, jolla luonteisesti teen työtäni.
Mikä on parasta työssäsi?
Olen äärimmäisen kiitollinen, että olen saanut tehdä koko elämäni työtä, josta todella nautin. Oikeastaan en edes ajattele työtäni perinteisenä työnä, vaan luontevana osana esteettistä elämäntapaa. Innostun joka kerran yhtä paljon, kun menen tekemään kotijuttuja. Asukkaat, heidän sisustustarinansa ja erilaisten kotien ja kakkoskotien kauneus todella tempaa mukaansa! Parasta kiitosta onkin kuulla palautetta, jossa tuo tunne on välittynyt artikkeliin.
Miten itse asut ja millainen sisustaja olet kotona?
Asun avopuolisoni ja 3-vuotiaan käyttölinjaisen kultaisennoutajamme kanssa 50-luvun kattohuoneistossa Helsingin Kaivopuistossa. Asunto itsessään tarjosi loistavan pohjan sisustaa Mid Century modern -tyylinen koti. Meiltä löytyi jo paljon tyyliin sopivia design-klassikoita ja vintage-esineitä, joita olemme täydentäneet nykyiseen kotiimme vain muutamalla harkitulla ostoksella. Olemme molemmat tarkkoja sisustuksesta ja vieraat usein kysyvät, että ei kai koiraperheessä normaalisti voi näyttää siltä, että koti on ”kuin lehdestä”. Kuvauksellinen kauneus kotonakin on itselleni niin suuri nautinnon lähde ja viihtymisen ehto, että kodin järjestyksen pitäminen kutakuinkin tip-top kunnossa on huomaamaton arkirutiini.
Olet aloittamassa isoa henkilökohtaista sisustusprojektia, kertoisitko siitä hieman enemmän?
Vaikka nykyinen kotini edustaa aivan erilaista tyyliä, suuri sisustusrakkauteni on lapsuudesta lähtien ollut menneen maailman huvila- ja kartanotyyli. Sain tänä vuonna äidiltäni lahjaksi hänen isotätinsä vanhan talon, jolloin pyörät alkoivat pyörimään. Nimesin projektin Villa Tildaksi – talon ensimmäisen omistajan mukaan – koska arvostan todella paljon sitä, että talolla ja puutarhalla on pitkä sukuhistoria. Naapurissa asuvan perinneremontoimiseen erikoistuneen arkkitehdin kanssa olemme hyvässä vauhdissa laajennus- ja entisöintiprojektin suunnittelussa. Unelmieni pitsiverannan ikkuna- ja oviruudukoinnit on lyöty lukkoon ja iso remontti toteutetaan ensi syksyn ja talven aikana. Eli pian pääsen metsästämään sitä täydellistä antiikkista kristallikruunua ruokailutilaan, luonteikkaasti nimikoitujen huoneiden tapetteja, verhoilukankaita ja ennen kaikkea toteuttamaan tähänastisen elämäni suurinta unelmaa. Villa Tildan rönsyilevässä puutarhassa saan toteuttaa myös intohimoani kukka-asetelmiin ja enenevässä määrin puutarhanhoitoon. Olisi hienoa laajentaa jatkossa myös sisustusjuttujeni kulmaa entistä enemmän puutarhan puolelle.
Paras sisustusvinkkisi?
Poimi asunnon tai vapaa-ajan kodin hengestä, rakennusajankohdasta tai vaikkapa ikkunasta näkyvästä maiseman väreistä jokin punainen lanka, jota kuljetat osana sisustustasi. Näin sisustus ei vaikuta päälle liimatulta, vaan koti henkii aitoutta ja balanssia.
